Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.
Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.
Column in English
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Koska lappilainen matkailu nojautuu pitkälti luontoon, keskeinen osa lappilaisen matkailuyrityksen vastuullisuutta on ympäristöriskien hallinta. Matkailua kehittäessä syntyy vain ja ainoastaan riskejä, mahdollisuuksien sijaan, mikäli luonto ja ympäristö jätetään näkökulmana toisarvoiselle sijalle.
Riskienhallinta jää kuitenkin helposti tuntumatasolle ilman systemaattisuutta ja etenkin työkaluja riskien tunnistamiseen ja analysointiin, sekä toisaalta ilman suunnitelmaa riskien ennaltaehkäisyyn tai niiden vaikutusten minimoimiseen.
Uudistavan matkailun lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys, jossa talous, luonto ja ihmiset ymmärretään toisiinsa kytkeytyneiksi. Sen kehittäminen on paikkaperustaista eli matkailua kehitetään aina lähtien itse paikasta ja sen ainutlaatuisista erityispiirteistä, ei ulkopuolelta tuotujen ja kontekstista irrallisten mallien avulla. Arktisen matkailun lukutaito ei ole vain teoreettinen käsite, vaan konkreettinen työkalu, joka voi ohjata Lapin matkailua kohti paikkaperustaista ja yhteisölähtöisempää tulevaisuutta.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Karhunpalvelus syntyy, kun hyvää tarkoittavasta asiasta tai auttamisesta tuleekin vahinkoa. Liiketoiminnassa karhunpalvelus voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen tulos mielessä ja ummistetaan silmät toiminnasta syntyviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Matkailualalla tällaisella toiminnalla voi olla kauaskantoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia.
Miten matkailuala pystyisi tuottamaan parempaa tulevaisuutta matkailukohteissa luonnon ehdoilla, sitä kunnioittaen ja palvellen?
Lääketieteellinen hoito nojaa diagnooseihin ja käypä hoito -suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoito-ohjeita. Tällaisen lääketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää työskentelyä, jossa asiakkaan oma tahtotila, toimijuus ja valinnat ovat keskeisesti hoidon tuloksellisuuteen vaikuttava osatekijä. On syntynyt tarve puhua ihmislajille arvokkaan ja hyvän elämän edellytyksiä sekä tunnistaa nykyisten terveyspalvelujen kapeikkoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan luonnon roolia kokonaisvaltaisessa terveysajattelussa.
Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee.
Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme.
Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Lapin ammattikorkeakoululla kartoitamme Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta tunnistaaksemme alueen osaamis- ja kehittämistarpeita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva.
CLT Metsä -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajoväylärakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan.
Koneyrittäjät ovat käyttäneet hankkeessa kehitettyjä levyjä ja palaute niiden käytettävyydestä erilaisiin tehtäviin on ollut varsin positiivista. Tämä voi avata mahdollisuuksia ympärivuotiseen puunkorjuuseen.
Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri eläinryhmille sopiviksi ja samalla niistä saadaan tärkeää tietoa nurmentuotannon kehittämisen tueksi.
NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa päästiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelijöiden omissa työympäristöissä keväällä 2025.
Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Energiansaanti on turvattava, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla.
Etä- ja verkko-opetus muodostavat merkittävän osan korkeakoulujen opetuksesta. Pedagogiset käytänteet ja digitaalinen toimintaympäristö muovaavat jatkuvasti toisiaan, mikä synnyttää myös opetushenkilöstölle uusia digitaalisia osaamisvaatimuksia.
Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteiset Digipedatunnit syntyivät korona-ajan alussa opetushenkilöstön ensiapukanavaksi. Nykyisin Digipedatunnit ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen kanavana sekä opettajien ja tukipalveluiden välisen yhteiskehittämisen foorumina.
Brittiläiseen innovaatioon perustuva hyvinvointilähete-malli on levinnyt jo 31 maahan. Lapin ammattikorkeakoulussa kehitettiin suomalaiseen harvaan asuttuun ekosysteemiin soveltuva malli ja linkkihenkilöiden koulutus. Koulutuksessa painotetaan linkkihenkilön roolia ja tehtävää rinnallakulkijana tuettaessa lähetteen saajaa hänelle mielekkääseen toiminnan piiriin.
Innovation of social and sustainable businesses can be best done in multidisplinary and multicultural collaborative work. This was proven when students and teachers gathered in Riga, Latvia, for the Nordplus summer course “Sustainable Mindset in Entrepreneurship” in August 2025.
Hosted by Turiba University, the program offered participants a chance to explore climate-conscious business ideas through expert-led sessions, company visits, and intercultural teamwork.
Artikkelissa avataan hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä Kanta-palveluihin liittymisessä. Liittymisen takaraja, syyskuu 2026, on sama sekä julkisille että yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sekä liittymismalleihin että rekisterinkäyttöoikeuksiin liittyen. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisessä vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisestään.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
